 |
 |
|
|
| Kirjan nimi: | Tusina |
| Kirjailija: | Tytti Issakainen |
| Ilmestynyt: | 1993 |
| Kustantaja: | Kirjapaja |
Ikäsuositus: Yläkoululaisille, erityisesti rippikouluikäisille.
Kohderyhmäsuositus: Lukijoille, jotka haluavat tietää rippikoulusta ja lukea ystävyyden merkityksestä. Uskonnollisista kysymyksistä kiinnostuneille.
Teemoja: uskonto, ihmissuhteet
… eläintensuojelu ennakkoluulot erilaisuus Espanja eutanasia fantasia fantasiamaailmat feminismi filosofia halvaantuminen harrastukset henkinen kasvu hevoset hevosharrastus historia huostaanotto huumori ihastus ihmisen ja luonnon suhde ihmissuhteet ilmastonmuutos internet Intia islam isä-/äitisuhde itsemurha itsenäistyminen Jamaika jännitys kaksoset Kalevala kanga-päähine kansanperinteet ja -tarinat kasvaminen katoaminen katulapset kaverisuhteet kaverit kerjääminen kesä kilpailu kissat kiusaaminen kodin ja koulun arvot kodittomuus koirat kokemukset kolonialismi Kongo koripallo koti koulu kouluelämä koulu koulukiusaaminen kulttuurierot kuolema köyhyys laitoshoito lapsen maailman avartuminen lapsen ja eläimen symbioosi lapsen oikeudet lapset lastenkoti leirikoulu lesbous liikenneonnettomuudet luokkaretki luonto lääketiede maahanmuutto maailmankatsomus maakunnat maallemuutto maaseutu marjastus masennus matka matkailu meilailu mielikuvitus monikulttuurisuus muinaisaika murre murrosikä musiikki muutokset…
Tusina kertoo nimensä mukaisesti kahdestatoista kaupunkilaisesta – ehkä tamperelaisesta – rippikouluikäisestä nuoresta, jotka muodostavat väljän kaveriporukan. Teos kuvaa ajanjaksoa erään huhtikuun ja heinäkuun välisenä aikana, jolloin suuri osa ystäväjoukosta käy rippikoulua ja viimein pääsee ripille. Selvää juonta tarinalla ei ole; kyse on pienistä välähdyksenomaisista hetkistä, joiden merkitys päähenkilöille on kuitenkin suuri.
Eräänlaisiksi keskushenkilöiksi nousevat Mika, jonka vanhemmilla on vaikea aviokriisi, ja Heli, jonka rakas mummo kuolee. Mika ja Heli alkavat varovaisesti seurustella romaanin kuluessa, vaikka Heli ei ruotsin ehtojen vuoksi pääsekään muun porukan mukana rippileirille. Muita päähenkilöitä ovat Suski, joka tulee rippileirillä uskoon ja ylivilkas suupaltti Pate, joka varastaa toisen tusinalaisen, Larin, kesätyöpaikan ja jolla on riitaa myös Mikan kanssa. Kertoja kuvaa Tusina-ryhmän nuoret perhetaustoiltaan, luonteiltaan, harrastuksiltaan ja maailmankatsomuksiltaan erilaisiksi. Heitä ei yhdistä muu kuin nuoruusikä ja yhteinen kokoontumistila, Bunkkeri.
Vaikka romaanin kaveriporukasta vain Suski on uskovainen, teos on maailmankuvaltaan hyvin kristillinen. Tusina muistuttaa Jeesuksen opetuslasten joukkoa paitsi määrältään niin myös ominaisuuksiltaan. Opetuslasten tavoin Tusinan jäsenet ovat itsekkäitä, riitaisia ja rikkinäisiä ihmisiä. Silti he pystyvät tarvittaessa myös suuriin tekoihin: pyytämään ja antamaan toisilleen anteeksi, auttamaan ja lohduttamaan, voittamaan pelkonsa ja lopussa kokoontumaan yhteiseen ehtoollispöytään rippikirkossa. Kaikkein voimakkaimmin Tusina puhuukin lähimmäisenrakkauden, anteeksi antamisen ja ilojen ja surujen jakamisen puolesta. Ennen kaikkea kyseessä on suuri pieni kirja ystävyyden voimasta, joten sen soisi löytävän tiensä muidenkin kuin uskonnollisesta kirjallisuudesta pitävien käsiin.
Susanna ItäkareMika katseli alttaritaulua. Siinä oli Jeesus. Sekin oli polvillaan. Mika huomasi, että sen kädet olivat ristissä samalla tavalla kuin hänellä. Mutta hänellä ei ollut yhtä tuskaista oloa kuin Jeesuksella näytti olevan eikä hän rutistanut käsiä yhteen niin lujaa kuin Jeesus.