Kirjan nimi: | Louhi – Sammon vartijat 3 |
Kirjailija: | Timo Parvela |
Ilmestynyt: | 2009 |
Kustantaja: | Tammi |
Ikäsuositus: Kaikenikäisille, jotka lukevat innokkaasti ja sujuvasti – ei ehkä aivan nuorimmille lukijoille.
Kohderyhmäsuositus: Kirja sopii Kalevalasta, fantasiasta ja ilmastonmuutoksen vaaroista kiinnostuneille.
Teemoja: Kalevala, fantasia, seikkailu, ilmastonmuutos, taistelu
Linkit:
Kirjailijan kotisivut
Lisää kirjailijasta ja hänen tuotannostaan Tammen sivuilla
Kirja-arvostelu sivulla Kirjavinkit.fi
… taikuus taisteleminen taiteet talvi tanssi taruolennot teatteri traktorit tulevaisuudensuunnitelmat turkistarhaus turvapaikanhakijat tytön ja pojan suhde työharjoittelu tähtitiede ulkomaalaiset ulkomaat ulkonäkö ulkonäköpaineet urheilu uskonto uusperhe vaihto-oppilasvuosi valehtelu valtataistelu vanhempien ero vapaus ja sen rajat Venäjä vertaistuki vähemmistöt väkivalta yksinäisyys yliopisto-opiskelu ystävyys
Sammon vartijat -trilogia saa päätöksensä! Saattue on koossa jälleen, ja nyt heidän tehtävänään on etsiä Pohjola, jotta he voisivat tuhota Sammon, jota ovela Louhi aikoo käyttää maailmanvalloituspyrkimyksessään. Mutta missä tarunomainen Pohjola oikein sijaitsee, siitä heillä ei ole aavistustakaan. Kalevala kertoo ainoastaan vaaroista, jotka kohtaavat Pohjolaa lähestyvää matkaajaa: tulisesta koskesta, jättiläiskotkasta, sudesta, karhusta ja taivaisiin yltävästä rauta-aidasta.
Saattueen etsiessä Pohjolaa maapallon tila huononee ja ihmiskunta kokee yhä yltyvän katastrofin seuraukset. Lisäksi hiljainen Saana on epävarma omasta alkuperästään, Anni joutuu vaikean päätöksen eteen ja uusi Sampo saa kaikki hämmästymään.
Sarjan kolmannessa osassa on vielä edellistäkin synkempi tunnelma, mutta tarina tempaisee silti mukaansa. Maailmanlopun alkamista ja katastrofeja kuvaillaan kauhunsekaisesti mutta realistisesti. Tummista sävyistä huolimatta kirjassa on huumoriakin, ja henkilöhahmot pääsevät jälleen yllättämään. Kirja on osuva lopetus sarjalle ja samalla muistutus ilmastonmuutoksen vaarallisista vaikutuksista.
Olga PoropudasJokkeri tarttui esineisiin uteliaana ja vähän pelokkaanakin. Hän tiesi, mitä ne olivat, niin kuin tiesi Tierakin. Muinaisen Sammon viimeiset sirpaleet. Ne kaksi, jotka Väinämöinen kätki tuomaan vaurautta ja elämää ihmisille, eläimille ja kasveille. Vain ne enää estivät Louhea saamasta kaikkia maailman rikkauksia hallintaansa. Vain nuo kaksi harmaantunutta ja vaatimatonta esinettä erottivat vielä maailman ikuisesta yöstä.