 |
 |
|
|
| Kirjan nimi: | Roolipeliä |
| Kirjailija: | Katariina Romppainen |
| Ilmestynyt: | 2010 |
| Kustantaja: | Otava |
Ikäsuositus: Soveltuu alakoulun vanhimmille ja yläkoululaisille.
Kohderyhmäsuositus: Kirja sopii erityisen hyvin toiseen kaupunkiin muuttaneille. Yksinäiseksi olonsa tuntevat tytöt ja pojat voivat samaistua Venlan tarinaan. Myös teatterista kiinnostuneille Romppaisen kirja on hyvä.
Teemoja: muutto, ystävyys, koulu, teatteri, erilaisuus
Linkit:
Keskustori.fi-sivuston kulttuurikasvo Katariina Romppaisesta
… kilpailu kissat kiusaaminen kodin ja koulun arvot kodittomuus koirat kokemukset kolonialismi Kongo koripallo koti koulu kouluelämä koulu koulukiusaaminen kulttuurierot kuolema köyhyys laitoshoito lapsen maailman avartuminen lapsen ja eläimen symbioosi lapsen oikeudet lapset lastenkoti leirikoulu lesbous liikenneonnettomuudet luokkaretki luonto lääketiede maahanmuutto maailmankatsomus maakunnat maallemuutto maaseutu marjastus masennus matka matkailu meilailu mielikuvitus monikulttuurisuus muinaisaika murre murrosikä musiikki muutokset…
Roolipeliä kertoo poikamaisesta Venlasta, joka muuttaa äidin kanssa Lapista Helsinkiin. Isä jää Lappiin, josta käsin pitää yhteyttä tyttäreensä netin avulla. Venla on odotuksia täynnä, sillä hän on asunut koko ikänsä pienessä kylässä, jossa leikkikavereina on ollut ainoastaan poikia ja virikkeitä ei juurikaan tarjolla.
Venla saa kuitenkin tylyn vastaanoton uudessa koulussaan – siellä on tyttöjä, jotka pukeutuvat tummiin väreihin, joilla on lyhyt sänkitukka ja jotka puhuvat Lapin murretta. Venlaa ei päästetä helpolla. Varsinkin ilkeä Olivia ottaa Venlan silmätikukseen, erityisesti kun hänen paras kaverinsa, ujo Elviira, alkaa ystävystyä Venlan kanssa. Venla yrittää löytää mielekästä tekemistä esimerkiksi judoharrastuksen parista, mutta päätyykin salaa teatterin lavalle kaupungin juhlanäytelmään. Vuorosanojen harjoittelemisessa hän saa yllättävää apua naapurin yksinäisestä mummosta. Miten vanhemmat, kaukana asuva isä ja kiireinen äiti reagoivat, kun totuus teatterista tulee ilmi? Entä oppiiko Venla vuorosanat?
Kirja on rohkea kuvaus nuoresta tytöstä, joka joutuu taistelemaan ja etsimään paikkaansa koulu- ja ystävyysmaailmassa. Erityisen hyvää kirjassa oli mielestäni kirjailijan persoonallinen ulosanti ja hyvä aihevalinta, jota oli käsitelty taidokkaasti.
Noora HapuliVenlaa oli kihelmöinyt myös tieto, että uudessa koulussa olisi paljon tyttöjä. Hän saisi vihdoin selville, mitä tytöt tekivät keskenään, mistä he tykkäsivät ja mistä juttelivat. Nyt hän tiesi. Tytöt kulkivat pareittain, tirskuivat ja ilkeilivät päin naamaa eivätkä pitäneet tummanvihreästä.