Kirjan nimi:
Kirje maan ääriin (Brev till världens ände)
Kirjailija: Annika Luther (suom. Tarja Teva)
Ilmestynyt: 2008 (alkuteos 2008)
Kustantaja: Teos & Söderströms

Ikäsuositus: Soveltuu yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille, on antoisaa luettavaa myös aikuisille.

Kohderyhmäsuositus: Sopii niin tytöille kuin pojillekin, jotka haluavat lukea kirjan tutkijoiden arjesta, ystävyyden kestämisestä ja luonnontieteellisestä maailmasta sekä murrosikäisen pojan minäkuvan kehittymisestä.

Teemoja: luonto, ystävyys, rakkaus, seikkailu

Linkit:
Annika Lutherin Kirje maan ääriin 2008 Finlandia Junior -palkintoehdokkaana

Etusivulle

Kirjojen teemoja:

1960-luku absolutismi adoptio alkoholismi alkuperäiskansat amerikansuomalaiset ammatinvalinta arkielämä arvoitukset avioero bändi draama eläimet eläintensuojelu ennakkoluulot erilaisuus Espanja eutanasia fantasia fantasiamaailmat feminismi filosofia halvaantuminen…

Lisää teemoja...

Tekijät ja oikeudet ©

Annika Luther

Kirje maan ääriin

Kirje maan ääriin -kirjan päähenkilönä on Viktor, yhdeksänneltä luokalta päässyt poika, joka kirjoittaa kirjeen kesän tapahtumista ja pyytää niitä anteeksi, jotta joku voisi joskus maailman äärellä lukea hänen kirjeensä. Viktor ja hänen paras ystävänsä Jeppe menevät kesätöihin Helsingin Luonnontieteelliseen museoon. Siellä he tutustuvat Mairaan, niittikaulapantaan, korsettiin ja korkeisiin kenkiin pukeutuvaan tyttöön, joka on töissä museon kahvilassa. He lähtevät viettämään juhannusta Viktorin mökille heidän vanhempiensa kanssa, ja Viktor tuntee jäävänsä ulkopuoliseksi. Oikeastaan hän tajuaa, että kaikki Jepessä ärsyttää häntä. Hän on kateellinen ja huomaamattaan alkaa punoa juonia Jepen pään menoksi. Kun Jeppe ja hyvännäköinen museon työntekijä Saara Pohjankuru alkavat pelastaa metsää kaupungin rakennusurakalta, Viktor keksii oivan tavan laittaa Jeppe liemeen – hän ei vain aavista, että harmittomalla pilalla voi olla tuhoisia seurauksia.

Kirja on vahva kertomus ystävyyden aallokosta, joka on välillä rajuakin rajumpaa. Kirja on erittäin kekseliäästi kirjoitettu ja tempaa mukaansa. Kannattaa lukea huolella myös kirjan lopussa oleva kirje, sillä se on yksi tarinan käännekohdista.

Noora Hapuli
Tarina kertoo kesästä jolloin sain elämän ja melkeinpä tapoin parhaan ystäväni. Hän oli aina ollut paras ystäväni ja oikeastaan ainoa ystäväni, mutta sinä kesänä kaikki muuttui.