Kirjan nimi: Meno-paluu (Tapio ja Moona -kirjasarja, 4. osa)
Kirjailija: Salla Simukka
Ilmestynyt: 2009
Kustantaja: WSOY

Ikäsuositus: Yläkouluikäisille ja lukiolaisille.

Kohderyhmäsuositus: Berliiniin matkaaville, valokuvaamisesta kiinnostuneille, uusperheen ongelmia pohtiville.

Teemoja: matkustaminen, itsenäistyminen, uusperhe, ammatinvalinta

Linkit:
Salla Simukan esittely Grafomania-blogissa
Salla Simukan esittely Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa


Etusivulle

Kirjojen teemoja:

1960-luku absolutismi adoptio alkoholismi alkuperäiskansat amerikansuomalaiset ammatinvalinta arkielämä arvoitukset avioero bändi draama eläimet eläintensuojelu ennakkoluulot erilaisuus Espanja eutanasia fantasia fantasiamaailmat feminismi filosofia halvaantuminen harrastukset henkinen kasvu hevoset hevosharrastus historia huostaanotto huumori ihastus ihmisen ja luonnon suhde ihmissuhteet ilmastonmuutos internet Intia islam isä-/äitisuhde itsemurha itsenäistyminen Jamaika jännitys kaksoset Kalevala kanga-päähine

Lisää teemoja...

Tekijät ja oikeudet ©


Salla Simukka

Meno-paluu

Meno-paluu on suositun Tapio ja Moona -kirjasarjan neljäs osa. Moona on saanut Saksassa asuvalta isältään kutsun tulla vierailulle kotiinsa Berliiniin. Kotona Moonaa odottavat isän lisäksi saksalainen vaimo Elise ja pienet velipuolet, kaksoset Karl ja Daniel. Koska Moona on vieraantunut isästään ja häntä pelottaa matkustaa yksin suureen kaupunkiin, hän pyytää mukaansa ystävänsä Tapion. Suurista odotuksista huolimatta kaikki ei suju uusperheessä ihan, miten toivoisi – konflikteja syntyy.

Tapiota askarruttaa matkan aikana erityisesti oma tulevaisuutensa. Yläkoulu on juuri päättynyt, lukio uusine haasteineen edessä. Onneksi Moona on jo samassa lukiossa, johon Tapio suuntaa kesän jälkeen askeleensa. Berliinin-matkalla Tapio ja Moona pääsevät omien mielenkiinnonkohteittensa pariin. Fyysikon ja tutkijan urasta haaveileva Tapio pääsee piipahtamaan fyysikkonobelisti Max Planckin mukaan nimetyssä instituutissa, Moona puolestaan viettää aikaansa valokuvaamisen parissa.

Meno-paluu on sujuvaa Salla Simukkaa. Tämä kirja on hyvä lukea vasta aikaisempien Tapio ja Moona -kirjasarjan osien jälkeen, koska silloin ymmärtää paremmin päähenkilöiden välisen suhteen taustat. Myös kirjan tekniikka on tuttu aiemmista saman sarjan kirjoista: Tapio ja Moona vuorottelevat sarjan neljännessäkin osassa tekstin minäkertojina.

Outi Oja
Joka puolella puhuttiin vain saksaa, mainokset olivat saksaksi, turistiryhmien luota kuului muitakin kieliä, oli tolkuttoman kuuma ja hiki kertyi kainaloihin, polvitaipeisiin, niskaan. Ja minulle tämä sentään oli tuttua parin vuoden takaa, Tapiolle aivan uutta.