Kymmenes, päättävä luentokokonaisuus jakautuu useaan osaan. Osat "Realismeja 1", "2" ja "3" täydentävät ja syventävät aiempien luentojen sisältöä. "Realismeja 4" esittelee usein Latinalaiseen Amerikkaan liitettyjä uusbarokin ja maagisen realismin käsitteitä ja luento "Realismeja 5" keskittyy Toni Morrisonin klassikkoromaanin Minun kansani, minun rakkaani (Beloved, 1987) lähilukuun. Morrisonin teos toimii tässä esimerkkinä (ei-latinalaisamerikkalaisesta) maagisesta realismista.
Alain Robbe-Grillet totesi vuonna 1963 julkaistussa esseekokoelmassaan Pour un nouveau roman ("Uuden romaanin puolesta"): "Kaikki kirjailijat ajattelevat olevansa realisteja. Kukaan ei koskaan ole väittänyt olevansa abstrakti, illusionisti, sekasikiöiden luoja, fantastikko, vääristelijä"… Lue lisää
Lukács, realismin keskeinen teoreetikko, asettaa vastakkain, ei pelkästään "kaksi olennaisen erilaista tyyliä", vaan myös "kaksi olennaisen erilaista asennetta todellisuuteen" – siis sanalla sanoen kaksi erilaista realismia… Lue lisää
Jonathan Culler on kirjoittanut hyvin mielenkiintoisen artikkelin Rouva Bovaryn realismista. Culler kiinnittää huomiomme erääseen tekstijaksoon teoksen ensimmäisen osan kolmannessa luvussa, katkelmaan josta voimme lukea sekä realismin (tai naturalismin) yksityiskohtaista – hyvinkin, kuten sanotaan, »proosallista» – siekailemattomuutta että romantiikan »lyyristä» melankoliaa… Lue lisää
Barokki on "ylitsepursuavia ytimiä" ja "motiiveja jotka sisältävät oman ekspansiivisen energiansa ja jotka laukaisevat tai sinkoavat muotoja keskipakoisesti". "Se on taidetta liikkeessä", kirjoittaa Carpentier, "sykkivää taidetta, taidetta joka liikkuu ulospäin ja poispäin keskuksesta, tavalla tai toisella murtautuu omien rajojensa läpi." Lue lisää.
Toni Morrisonin Pulitzer-palkittu romaani Beloved (1987) on leimallisesti ”maagista realismia” termin laajassa merkityksessä. Siinä missä Camus'n Putoaminen esitteli meille näkemyksen yleistetystä orjuudesta väistämättömänä asiantilana ja jopa ”siunauksena jonka tulevaisuus tuo tullessaan”, Morrisonin romaani kertoo tositapahtumiin perustuvan tarinan orjuudesta ja äidistä, joka mieluummin surmasi lapsensa kuin antoi tämän orjuuteen. Maagista tämä realismi on siksi, että surmattu lapsi kirjaimellisesti kummittelee äidin ja muun perheen elämässä ja palaa aivan ruumiillisesti kuolleista, vartuttuaan teini-ikäiseksi tytöksi jossain salaperäisessä tuonpuoleisuuden tilassa. Lue lisää.
Kirjoita tohtorille: