Romantiikan jälkeen?
Fritz Eichenberg (1901–1990)

Fritz Eichenberg (1901–1990),
kuvitusta Emily Brontën Humisevaan harjuun.


Luennot, luennat:

  1. Romantiikan aika
  2. "Modernein viktoriaaninen romaani": Emily Brontë, Humiseva harju
  3. Vuoden 1857 modernistit, vanhat romantikot…: Flaubert (ks. m. tämä ja tämä) ja Baudelaire
  4. "Psykologinen realismi": Tolstoi, Anna Karenina
  5. "Modernismi ja myytti": Joyce, Odysseus
  6. "Realismeja" / "Romantiikan jälkeen – barokki?": Morrison, Minun kansani, minun rakkaani

Muita aihepiiriin kuuluvia tekstejä (luentoja aiemmilta vuosilta):

Romantiikan jälkeen?

Kuvaus

Luentokurssin otsikko "Romantiikan jälkeen?" on varustettu kysymysmerkillä. Niinpä sen voisi ymmärtää kysymykseksi "Mitä tulee romantiikan jälkeen?" Ja ilmeisen vastauksen voisi toki antaa luettelon muodossa: realismi, naturalismi, symbolismi, modernismi... Romantiikka ei kuitenkaan ole – tai ollut – pelkästään tiettyihin vuosikymmeniin, vaikkapa vuosiin 1790-1830 rajautuva kirjallisuushistoriallinen periodi, vaan se tarkoitti myös käännekohtaa tavassa ajatella kirjallisuutta, taidetta, ihmistä ja maailmaa – tarkoitti ja tarkoittaa edelleen – ja sellaisena (yhtä) modernin kirjallisuuden alkua, lähtökohtaa. Otsikko voisikin viitata myös kysymykseen, onko romantiikka mennyttä vai elämmekö edelleen sen vaikutuspiirissä. Miten romanttinen kirjallisuuskäsitys on vaikuttanut – ja vaikuttaa edelleen – meidän tavassamme lukea? Millä tavalla esimerkiksi "romantiikan jälkeen" syntynyt realistinen kirjallisuus on edelleen – myös – romanttista kirjallisuutta?1 Miten romantiikka itse ennakoi sitä, mikä tulee "romantiikan jälkeen"?

o

Luennoilla tutustutaan valikoituihin maailmankirjallisuuden klassikoihin kahden viime vuosisadan ajalta – tarkemmin sanoen vuosien 1798 ja 1987 väliltä.

Lähtökohtana ovat erityisesti 1800-luvun romantikkojen runousopit ja taideteoriat, joiden taustaa vasten jokseenkin kaikki myöhemmät merkittävät kirjallisuuskäsitykset ja -virtaukset, kuten realismi ja modernismi, on tavalla tai toisella rajattu.

Tältä kannalta eräs keskeinen taustateos on Tuula Hökän toimittama kooste aikakauden runouskäsityksistä, sellaisena kuin runoilijat ovat itse taiteensa nähneet, Oi runous: romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä (Helsinki: SKS, 2000).

Taustasta ja tarkoituksesta

Tämä verkkomateriaali perustuu Helsingin yliopistossa, Avoimessa yliopistossa ja Työväen Akatemiassa pitämiini kirjallisuudenhistorian luentoihin ja toimii myös nykyisten ja tulevien luentojen tausta-aineistona.

Tämä julkinen sivusto on tarkoitettu ennen kaikkea luentokurssien osallistujien käyttöön, mutta tämä ei toki sulje pois muutakaan käyttöä. Mahdollisten lainausten osalta pyydän noudattamaan hyvän tavan mukaista sitaattikäytäntöä (Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa, kuten laki sanoo).

Sisältö elää toistaiseksi. Nämä taustatekstit ovat luonnosmaisia muistiinpanoja, siis enemmän tai vähemmän keskeneräisiä ja enemmän tai vähemmän muuttuvia, vähitellen päivitettäviä tekstejä, work in progress. Varsinaisten luentojen sisältö poikkeaa näistä taustamuistiinpanoista aina jossain määrin. Näiden muistiinpanojen tarkoitus ei ole korvata luentoja; luentokurssin osalta ne toimivat "varamateriaalina", johon voit tutustua siinä tapauksessa, että joudut olemaan luennolta poissa. Myös muistiinpanojen tekemisen voi luennolla jättää vähemmälle, kun tämä sisältö löytyy näiltä verkkosivuilta. Luentotilanteessa useimmiten seuraan tekstin sisältöä jossain määrin ja käytän varsinkin näihin muistiinpanoihin kirjattuja tekstiesimerkkejä hyväkseni (ainakin silloin siis "luen suoraan" täältä taustamateriaalista), mutta jätän yleensä osan näiden tekstien sisällöstä käsittelemättä ja puhun joistakin asioista laajemmin kuin tässä "kirjallisessa vastineessa". Luennoilla on myös mahdollisuus keskusteluun esimerkiksi silloin, kun jokin käsite kaipaa määrittelyä.

Suoritustavoista: tentti ja essee (esseevaihtoehdosta on sovittava erikseen luennoitsijan kanssa)

Aikataulu, oheiskirjallisuus ja luentojen taustatekstit (kopioitu kurssiesitteestä keväällä 2016)

Luentojen taustamateriaalia löytyy opettajan kotisivulta, osoitteesta http://koti.kapsi.fi/pajari/kotisivu/Luennot/.

HUOMAA: Jollet pääse jollekin luennolle, kannattaa lukea kyseisen luennon taustateksti, esim. 1. luennon osalta teksti Romantiikan aika. Ota kuitenkin huomioon, että luentojen muodossa suoritettava opintojakso on lähiopetusta ja edellyttää läsnäoloa.

Luentojen ja luennoilla käsiteltävän kirjallisuuden alustava järjestys on seuraavanlainen:

  1. Romantiikan aika (1798 ff): Novalis, Heinrich von Ofterdingen (1802) ja muita esimerkkiteoksia. Taustateksti.
  2. "Modernein viktoriaaninen romaani": Emily Brontë, Humiseva harju (1847). Taustateksti. Lue teos kokonaisuudessaan.*
  3. Vuoden 1857 "vanhat romantikot": Flaubert, Rouva Bovary ja Baudelaire, Pahan kukat. Taustatekstit: Flaubert 1, Flaubert 2 ja Flaubert 3, sekä Baudelaire. Flaubertin romaani on valinnainen teos, ks. alla.
  4. "Psykologinen realismi": Leo Tolstoi, Anna Karenina (1875-77). Taustateksti. Valinnainen teos, ks. alla.
  5. "Modernia perspektivismiä": James Joyce: Ulysses (1922). Taustateksti. Lue vähintään teoksen 13. episodi, "Nausikaa".*
  6. "Absurdi romaani?" Albert Camus, Sivullinen (1942). Taustateksti. Lue teos kokonaisuudessaan.*
  7. "Maagista realismia?" Toni Morrison, Minun kansani, minun rakkaani (1987). Taustateksti. Lue teos kokonaisuudessaan.*

* Lue kurssin oheiskirjallisuutena vähintäänkin asteriskilla merkityt teokset: Brontë, Joyce ("Nausikaa"-episodi), Camus, Morrison. Muihin luennoilla käsiteltäviin, yllä mainittuihin teoksiin tutustuminen on vapaavalintaista. Suositeltavaa on kuitenkin lisäksi joko Flaubertin Rouva Bovaryn tai Tolstoin Anna Kareninan lukeminen kurssin yhteydessä.

Oikeudet muutoksiin pidätetään. Alustava järjestys kuitenkin tarkoittaa, että kulloisellakin luennolla käsiteltävään teokseen kannattaa tutustua jo ennalta.

Teknisiä huomautuksia:

Tämän näköinen teksti tarkoittaa linkkiä – vie hiiren osoitin linkin päälle ja klikkaa. Jokaisen sivun ylälaidassa olevaa otsikkopalkkia (eli kuvaa, jossa lukee Pajari Räsänen, Romantiikan jälkeen, Luentoja modernista maailmankirjallisuudesta) klikkaamalla pääsee muilta sivuilta takaisin tälle etusivulle.

Kunkin sivun alalaidasta2 löytyy tieto sivun viimeisestä päivitysajankohdasta. Koska päivitän sivustoa edelleen ja tulen sitä jatkossakin päivittämään, kannattaa sinunkin päivittää eli uudelleenladata selaamasi sivu palatessasi sitä lukemaan (ja ehkä jopa silloin tällöin sitä selatessasi), jotta selain ei lataa vanhaa sisältöä välimuistista. Work in progress, kuten sanotaan.


Alaviitteet

1Syventävä alaviite: Yksi kurssin teemoista on siis romantiikan, realismin ja modernismin dialektiikka. Ja hegeliläisen dialektiikan ydinkäsitteistöön kuuluu Aufhebung, "kumoaminen", joka on samaan aikaan sananmukaisesti "ylös nostamista" ja toisaalta "säilyttämistä" – sanalla sanoen, hyllyttämistä. Realismi ei suinkaan yksinkertaisesti hylkää romantiikkaa, vaan romantiikka varhaisessa muodossaan ja ennen kaikkea vapauden poetiikkana tulee tässä dialektisessa mielessä "hyllytetyksi", ei siis ainoastaan kumotuksi, vaan samalla myös nostetuksi korkeammalle tasolle ja säilytetyksi. Palaamme tähän ajatukseen modernin kirjallisuuden romanttisesta pohjavireestä useaan otteeseen luentojen mittaan.

2Täältä sivun alalaidasta löytyy toisinaan alaviitteitä. Pääset takaisin leipätekstiin klikkaamalla viiteankkuria (esim. tällaista yläindeksiä:a).


Asiaa tohtorille?